Vuosi käynnistyi ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön tullessa voimaan 1.1.2018. Moni asia pysyi ennallaan, mutta muutoksiakin tuli mm. koulutus- ja tutkintotoimintaan. TAKKin hanketoiminnalla tuettiin muutoksia. Esimerkiksi Opetushallituksen rahoittamissa Pikku Hukka kakkonen sekä Amis osaa -hankkeissa kehitettiin henkilökohtaistamisprosessia (HOKS) sekä yhteisten tutkinnon osien (YTO) prosessia ja tarjontaa. Noheva-hankkeessa puolestaan kehitettiin TAKKin erityisen tuen mallia ja käytäntöjä. Kehittämistyö ja uudistettujen prosessien kuvaaminen jatkuvat vuoden 2019 aikana.
Vuoden aikana tehtiin neljä rahoitushakua opetus- ja kulttuuriministeriölle rahoitusjärjestelmän uudistuttua. Niiden myötä TAKK käynnisti ripeästi mm. ammatillisen osaamisen pilottikoulutukset, joissa tavoitteena on kouluttaa alanvaihtajia kasvualoille yhdessä yritysten kanssa. Uutena rahoitusmuotona tuli käyttöön strategiarahoitus. TAKK sai kaksi strategiarahoitushanketta. Toinen hankkeista suuntautuu sähköverkkoalan oppimisympäristön kehittämiseen ja toinen on konetekniikka-alan vetovoimahanke yhdessä muiden pirkanmaalaisten oppilaitosten kanssa.
Muutosten keskellä keskityttiin myös laadun kehittämiseen. TAKK osallistui elokuussa 2018 Laatukeskuksen Recognised for Excellence -ulkoiseen arviointiin, jossa saavutimme neljän tähden EFQM Recognised for Excellence -tunnustuksen. Tunnustus on voimassa kolme vuotta, ja TAKK on tällä hetkellä ainoa suomalainen oppilaitos, jolla on voimassa oleva tunnustus. Arvioinnista saatua laajaa palauteraporttia ja sen kehittämiskohteita hyödynnetään TAKKin kehittämistyössä tulevina vuosina.
Loppuvuosi oli vilkasta aikaa koulutusviennissä. Kiinalaisesta yhteistyöoppilaitoksestamme Guangzhousta saapui ensin marraskuussa 20 henkilöä Tampereelle laatukoulutukseen kolmeksi viikoksi. Lisäksi toteutimme laadun itsearviointikoulutuksen joulukuussa Kiinassa samalle oppilaitokselle. Molemmista koulutusohjelmista tuli erinomaista palautetta. TAKK pääsi myös jakamaan ensimmäiset koulutusviennin osatutkintotodistukset joulukuun alussa. Kymmenen eteläkorealaista opiskelijaa suoritti kaksi tutkinnon osaa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta kolmen kuukauden opintojen huipennukseksi Tampereella. Myös tästä koulutusohjelmasta palaute oli erinomaista, ja sekä kiinalaisten että eteläkorealaisten kanssa neuvotellaan jatkoyhteistyöstä.
Satu Neuvonen
kehitysjohtaja
Kuva: Pasi Tiitola