Laajamittainen maahanmuuton kasvu haastoi suomalaisen kotoutumispolitiikan ja käytännön kotouttamistoimet. Työ- ja elinkeinoministeriöstä haaste heitettiin paikallisten ELY-keskusten pohdittavaksi. Tavoitteena oli löytää nopeampia ja yksilöllisempiä reittejä työelämään.
Pirkanmaan ELY-keskuksessa lähdettiin uusia kotoutumiskoulutuksen toteutusmalleja suunnittelemaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.
– Otimme haasteen mielenkiinnolla vastaan. Se vastasi kotouttamisen kehittämisestä alueella jo käytyjä keskusteluja, kertoo yksikönpäällikkö Riikka Joutsensaari ELY-keskuksesta.
Kotoutumiskoulutus ei aiemminkaan ole ollut pelkästään kielen opiskelua vaan tärkeässä osassa on myös perehtyminen suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään. Työelämäyhteyden vahvistamiseksi Pirkanmaalla päädyttiin kokeilemaan yhdistelmämallia, jossa opiskelijat aloittavat perinteisemmän mallin mukaisessa koulutuksessa, jossa opiskellaan ensin kieltä ja kulttuuria kahden moduulin verran (yhden moduulin kesto 60 päivää). Sen jälkeen kaikki siirtyvät Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen (TAKK) kahden viimeisen moduulin ajaksi.
Kotoutumiskoulutuksen opiskelijat ovat monimuotoinen joukko: opiskelijoilla on hyvin vaihtelevat kulttuuri- ja ammatilliset taustat sekä koulutus ja opiskeluvalmiudet. Kaikille ei sovi samanlainen koulutus vaan vaaditaan yksilöllisempiä polkuja. Uusi kotoutumiskoulutusmalli pystyy vastaamaan tähän paremmin ja jatkokehityksen myötä opiskelijoiden koulutuspolkuja pystytään henkilökohtaistamaan vieläkin osuvammin.
Lähempänä työelämää
Ensimmäiset uuden mallin mukaiset kotoutumiskoulutuksen käynnistyivät loppukeväällä 2017. TAKKin koulutus rakentuu kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä. Ensimmäisen toteutusvuoden aikana opiskelijat olivat jo TAKKin tullessaan valinneet ammattialan, johon haluavat suunnata. Vaihtoehtoina olivat palvelu-, rakennus- tai sosiaali- ja terveysala, teknologia-ala, logistiikka-ala tai monialainen moduuli. Opiskelijat opiskelivat vuoroviikoin suomen kieltä ja ammatillisia osioita.
– TAKKissa lähdettiin rohkeasti viemään kohtuullisen haastavaa koulutuskuviota eteenpäin, Joutsensaari kiittelee.
– Koulutusmalli heitti sekä kotoutumiskoulutuksen opettajat että ammatilliset opettajat uuden äärelle. Voidaan jopa sanoa, että muutos oli kotoutumiskoulutukselle isompi kuin ammatillisen koulutuksen reformi ammatilliselle koulutukselle, huomauttaa kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkö Janne Haikansalo.
Yhteistyön merkitys korostui, kun opiskelijoille piti pystyä antamaan saumaton opiskelukokemus, joka edisti sekä kielen oppimista ja että ammatillisten valmiuksien selvittämistä ja oppimista. Ammatillisten kouluttajilta vaaditaan kykyä kielitietoiseen opetukseen niin, että opiskelijoiden kielitaito kehittyy samalla, kun käsitellään ammatillisia sisältöjä. Ammatillisilla kouluttajilla on myös tärkeä rooli opiskelijoiden aiemman osaamisen arvioimisessa.
Haikansalon mukaan pitkän linjan kotoutumiskoulutuksen opettajat eivät haasteista huolimatta haluaisi enää palata vanhaan systeemiin.
– Uusi malli on tavoitehakuisempi, ja sen aikana opiskelijalle muodostuu realistisempi käsitys omasta osaamisesta ja mahdollisuuksista suhteessa suomalaisiin työmarkkinoihin. Jatkopoluttamisen realismi potkii opiskelijoita eteenpäin ja siirtymä ammatilliseen koulutukseen tai suoraan työhön on sujuvampi.
Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös työelämässä tarvittavia pätevyyksiä ja kortteja, mm. hygieniapassi tai työturvallisuuskortti.
Kehitystyö jatkuu
Koulutuksella on ohjausryhmä, jossa on ELY-keskuksen ja TE-palveluiden lisäksi kaikkien mukana olevien koulutuksen järjestäjien edustajat. Ohjausryhmä on seurannut koulutuksen etenemistä ja kerännyt kokemuksia; ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta mallia on muokattu ja mm. hankaluuksia aiheuttanut ammattialan valinta tehdään vasta TAKKissa – kolmosmoduulin aikana.
– Käytäntö osoitti, että opiskelijat tarvitsevat paljon tukea urasuunnitteluun kotoutumispolun alusta alkaen, hieman pehmeämmän laskun ammatillisuuteen sekä ohjausta ja koulutusta toteuttavien tahojen tiivistä yhteistyötä niin, että ohjausprosessi ei katkea, vaikka oppilaitos vaihtuu.
– Olemme yrittäneet kuunnella herkällä korvalla opiskelijoita ja yhteistyökumppaneitamme, ja muokanneet ja kehittäneet koulutusta pitkin matkaa. Kotoutumiskoulutuksen kehittämisen suunta on oikea, vaikka tekemistäkin on edelleen paljon, kertoo Haikansalo.
– Mikään koulutusmalli ei voi koskaan olla valmis vaan on pystyttävä vastaamaan joskus nopeastikin muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin, vahvistaa Joutsensaari.
– Tärkeintä on lähteä kokeilemaan ja tekemään asioita. Sillä tavalla saadaan parhaiten kokemuksia siitä, mikä toimii ja mitä kannattaa kehittää eteenpäin.
TAKKin kotoutumiskoulutuksessa oli viime vuonna 434 opiskelijaa, ja kouluttajina parikymmentä ammatillista opettajaa ja toistakymmentä ohjaavaa ja S2-opettajaa.
– Kotoutumiskoulutuksen uudistaminen on koko TAKKin yhteinen ponnistus ja merkittävä palikka TAKKin koulutuspakissa sekä strategisestikin tärkeä kehittämiskohde, kiteyttää toimialajohtaja Risto Björn.
Teksti: Marjo Nieminen
Kuva: Jussi Mattila