Kymmenen 17-18-vuotiasta eteläkorealaista nuorta opiskeli syksyn ajan hitsausta ja koneistusta Tampereella. TAKKin ensimmäisen koulutusvientiin perustuvan tutkintokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana iso joukko TAKKilaisia.
– Etukäteen osa kouluttajista jännitti englannin kielellä opettamista, kertoo englanninopettaja Sanna Rantanen.
– Huoli oli turha ja kaikki selvisivät hienosti.
– Oleellista on ymmärtäminen ja asioiden oppiminen ei täydellinen englannin osaaminen, vahvistaa konetekniikan koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen.
Konetekniikan etuna on se, että opetus on käytännönläheistä ja konkreettisesti havainnollistettavissa. Työkalut, koneet ja laitteet sekä niiden käyttö voidaan näyttää ja samalla sanallistaa.
Mitään englanninkielistä opetusmateriaalia ei ollut valmiina vaan kaikki piti tehdä alusta asti. Netti toimi Rantasella hyvänä apuna englannin kielen opetusmateriaalin työstämisessä. Talvinen käytti osittain suomenkielistä opetusmateriaalia, mutta opetti asiat englanniksi.
– Hypättiin syvään veteen, eikä tiedetty yhtään, mihin lähdettiin. Piti vain uskaltaa heittäytyä ja ottaa haaste vastaan, miettii Talvinen.
Haastavaa ja supermielenkiintoista
Kaksi päivää viikossa opiskeltiin englantia ja loppuviikko ammatillisia opintoja. Rantanen oli mukana vähintään yhtenä päivänä myös ammattiopetuksessa työsalissa, jossa englannin termit päästiin sitomaan käytäntöön. Opiskelu TAKKissa oli käytännönläheisempää, mihin opiskelijat olivat kotimaassa tottuneet.
Sisältö muokkautui osittain koulutuksen edetessä, vaikka perusrunko pysyi aika lailla suunnitellussa. Kaikki kymmenen opiskelijaa suoritti kolmen kuukauden koulutuksen aikana hitsauksen ja mittaustekniikan osatutkinnot kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta.
Kolme kuukautta oli suhteellisen lyhyt aika ottaa haltuun kaksi tutkinnon osaa, kieliopinnot ja lisäopintoina vielä hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa. Onnistumisessa oleellista oli se, että opiskelijoilla oli kotimaasta alan koulutusta ja osaamista, joten oppisisällöt olivat jollakin tasolla tuttuja. Oppimista tuki myös opiskelijoiden kova into ja halu oppia.
– Koulutusjakso oli kouluttajan näkökulmasta toisaalta vaikea ja haastava, toisaalta supermielenkiintoinen, toteaa Rantanen.
– Päivät olivat aivan erilaisia normityöpäiviin verrattuna, mutta tosi hauskoja.
Mansikkarahkaa ruisleivällä
Kulttuurierojakin tuli vastaan, mm. ruokailussa ruisleivän päälle saatettiin levittää mansikkarahkaa ja käyttää kanakeittoa perunan jatkeena. Rantasen tekemissä loppuhaastatteluissakin ruoka tuli puheeksi. Opiskelijat kehuivat suomalaista ruokaa, mutta ihmettelivät mustia väkeviä palleroita. Lopulta selvisi, että opiskelijat tarkoittivat pippureita, jotka he olivat urhoollisesti pureskelleet koko syksyn ajan.
Kulttuurisia eroja nousi esiin myös opetuksessa. Rantanen ihmetteli hälyä ja hämmennystä, joka luokassa syntyi kesken opetuksen. Kävi ilmi, että Rantasen käyttämä taulutussin punainen väri yhdistetään Koreassa kuolemaan eikä sillä sovi kirjoittaa. Punaiset tussit laitettiin piiloon.
– Ensimmäisenä päivänä säpsähdin, kun muutoin niin rauhallisesta ryhmästä yksi huusi päivän päätteeksi kovaan ääneen ”Attention” ja koko porukka ponkaisi pystyyn ja lausui asennossa: ”Thank you, teacher!”, hymyilee Rantanen, joka osasi varoittaa asiasta muitakin kouluttajia.
Useimmille opiskelijoista kyseessä oli ensimmäinen ulkomaanmatka ja Rantanen pääsi hoitamaan varaäidin virkaa. mm. etsimään parturia, selvittelemään bussireittejä ja pyöränkorjauksia. Hän sai opiskelijoilta arvonimen ”Mother of Finland”.
– Kouluttajan näkökulmasta kokemus oli hieno ja antoisa, kun opiskelijat olivat kiinnostuneita ja heillä oli halu oppia, toteavat Rantanen ja Talvinen yksimielisesti.
Kaikki saivat suoritettua tavoitteena olleet tutkinnonosat, kielitaito kehittyi ja rohkeus puhua englantia kasvoi. Koulutuksen päätöspäivä oli liikuttava. Siinä kostui silmäkulma sekä opiskelijoilta että kouluttajilta. Yhteinen kokemus oli vaikuttanut kaikkiin ja tiivis koulutusrupeama oli hitsannut porukan yhteen.
TAKKin ensimmäiset koulutusvientitutkinnot toteutettiin Etelä-Korean Daeguun syksyllä 2018. Kyseessä oli ensimmäinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon koulutusvientitoteutus Suomessa. Pohjatyönä tutkinnon perusteita muokattiin koulutusvientiin sopiviksi kieli- ja lakivaatimusten osalta yhteistyössä tutkintokokeiluhankeverkoston kanssa. Tutkinnon perusteet muokattiin virallisesti Opetushallituksessa. Uuden määräyksen myötä ne käännettiin virallisesti englanniksi, Opetushallituksen toimesta. Tutkintovientiä varten tehtyjä osatutkintotodistuspohjia käytetiin TAKKissa ensimmäistä kertaa.
TAKK on saanut tutkintokokeiluluvan vuosille 2017-2020. Vuoden 2018 alusta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on mahdollistanut tutkintojen myymisen EU:n ulkopuolelle kaikille koulutuksenjärjestäjille, mutta tutkintokokeilussa mukana olevat saavat tukea ja resursseja prosessin toteuttamiseen. Prosessista opittiin paljon ja monipuolisesti. Seuraavat koulutusvientitutkinnot on sujuva toteuttaa, kun systeemi on selvillä.
Teksti: Marjo Nieminen
Kuvat: Jussi Mattila ja Young Lee Joo